CBDC-opas (2024)
CBDC on lyhenne sanoista Central Bank Digital Currency. Se on fiat-valuutan digitaalinen muoto, jonka liikkeeseenlaskijana on keskuspankki, kuten Federal Reserve, Euroopan keskuspankki tai Japanin keskuspankki. Toisin kuin kryptovaluutat, jotka ovat hajautettuja ja joiden takana ei ole mitään valtiota, CBDC:t ovat keskitettyjä ja niillä on liikkeeseen laskevan valtion täysi usko ja luotto.
Tämä tarkoittaa, että CBDC:llä on sama oikeudellinen asema kuin fyysisellä valuutalla, ja sillä voidaan maksaa tavaroista ja palveluista kuten käteisellä. CBDC:t voidaan suunnitella joko tukku- tai vähittäisrahaksi. Tukkukaupan CBDC:tä käytetään rahoituslaitosten välisten transaktioiden maksamiseen, kun taas vähittäiskaupan CBDC:tä käyttää suuri yleisö.
CBDC:n käytöstä voisi olla monia etuja, kuten transaktiokustannusten alentaminen, rahoitusmarkkinoiden osallisuuden parantaminen ja rahapolitiikan tehostaminen. On kuitenkin myös mahdollisia riskejä ja haasteita, kuten pankkikannatuksen mahdollisuus, tarve varmistaa yksityisyys ja turvallisuus sekä mahdolliset vaikutukset pankkijärjestelmään ja rahapolitiikkaan. Useat keskuspankit eri puolilla maailmaa, kuten Kiinan keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Japanin keskuspankki ja Yhdysvaltain keskuspankki, tutkivat parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen CBDC:tä.
CBDC:iden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyy useita haasteita, muun muassa seuraavat:
Tekniset haasteet: CBDC:n kehittäminen edellyttää kehittyneitä teknisiä valmiuksia, jotta digitaalisen valuutan turvallisuus, tehokkuus ja helppokäyttöisyys voidaan varmistaa. Se edellyttää myös vankan digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä uuden digitaalisen valuutan tueksi.
Rahoitusvakauteen liittyvät haasteet: CBDC:n käyttöönotto voi mahdollisesti vaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauteen, koska se voi muuttaa tapaa, jolla rahaa luodaan, kierrätetään ja säilytetään. Keskuspankin olisi hallittava CBDC:n tarjontaa huolellisesti inflaation tai deflaation estämiseksi.
Yksityisyyden suojaan ja turvallisuuteen liittyvät haasteet: CBDC:t herättävät huolta yksityisyyden suojasta ja turvallisuudesta, koska ne voisivat mahdollisesti mahdollistaa yksityishenkilöiden rahaliikenteen valvonnan lisäämisen. Keskuspankin olisi varmistettava, että CBDC-järjestelmä on suunniteltu suojaamaan käyttäjien yksityisyyttä ja turvallisuutta.
Oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät haasteet: CBDC-järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto edellyttäisi muutoksia rahoitusjärjestelmää koskevaan oikeudelliseen ja sääntelykehykseen. Keskuspankin olisi tehtävä yhteistyötä muiden valtion virastojen ja sääntelyelinten kanssa varmistaakseen, että uusi järjestelmä on kaikkien asiaankuuluvien lakien ja asetusten mukainen.
Käyttöönoton haasteet: CBDC-järjestelmän menestys riippuu siitä, miten kansalaiset ja yritykset hyväksyvät sen. Keskuspankin olisi valistettava yleisöä CBDC:n käytön eduista ja puututtava uuteen digitaaliseen valuuttaan liittyviin huolenaiheisiin tai vastustukseen.
Miten keskuspankin digiraha (CBDC) eroaa kryptovaluutoista?
CBDC:t muistuttavat kryptovaluuttoja siinä mielessä, että ne ovat digitaalisia valuuttoja. CBDC- ja kryptovaluuttojen välillä on kuitenkin joitakin merkittäviä eroja:
1. CBDC:t ovat keskuspankkien liikkeeseen laskemia ja tukemia, kun taas kryptovaluutat ovat tyypillisesti hajautettuja (esim. Bitcoin) eikä niiden takana ole keskusviranomaisia.
2. CBDC:t on tarkoitettu käytettäväksi maksuvälineenä ja arvon säilyttäjänä perinteisten fiat-valuuttojen tapaan. Kryptovaluuttoja taas pidetään usein spekulatiivisina sijoituksina.
3. CBDC:t ovat valtion sääntelyn ja valvonnan alaisia, kun taas kryptovaluutat ovat usein sääntelemättömiä.
4. CBDC:t on suunniteltu integroitaviksi nykyiseen rahoitusjärjestelmään, kun taas kryptovaluutat toimivat usein perinteisen rahoitusjärjestelmän ulkopuolella.
Keskuspankin digirahan (CBDC) mahdolliset hyödyt
Keskuspankkien digitaalisilla valuutoilla (CBDC) on useita mahdollisia etuja, kuten:
Rahoitukseen osallistuminen: CBDC:t voivat auttaa tarjoamaan rahoituspalveluja ihmisille, jotka eivät tällä hetkellä ole saaneet pankkipalveluja tai joilla on liian vähän pankkipalveluja. Koska CBDC:t mahdollistavat digitaaliset maksutapahtumat ilman pankkitiliä, ne voivat lisätä taloudellista osallisuutta ja vähentää riippuvuutta käteisrahasta.
Tehokkuus: CBDC:t voivat lisätä digitaalisten transaktioiden nopeutta, tehokkuutta ja turvallisuutta. Ne voivat vähentää transaktiokustannuksia ja käsittelyaikoja, mikä johtaa tehokkaampaan maksujärjestelmään.
Rahapolitiikka: CBDC:t voisivat antaa keskuspankeille paremman rahan tarjonnan hallinnan ja mahdollistaa tehokkaamman rahapolitiikan. Seuraamalla CBDC-järjestelmien käyttöä keskuspankit voisivat saada tietoa rahan nopeudesta ja rahapolitiikkansa tehokkuudesta.
Väärennösten torjunta: CBDC:t voisivat auttaa estämään rahan väärentämistä, koska niihin voidaan suunnitella kehittyneitä turvaominaisuuksia, joita on vaikea jäljentää.
Transaktiokustannusten vähentäminen: CBDC:t voivat vähentää yritysten ja yksityishenkilöiden transaktiokustannuksia, koska ne poistavat pankkien ja maksuprosessoreiden kaltaisten välittäjien tarpeen.
Parempi rahoitusvakaus: CBDC:t voivat parantaa rahoitusvakautta vähentämällä pankkikriisin riskiä ja lisäämällä rahoituksen joustavuutta. Ne voisivat myös auttaa vähentämään petosten ja rahanpesun riskiä.
Kaiken kaikkiaan CBDC:t voivat tarjota monenlaisia hyötyjä, kuten laajempaa taloudellista osallisuutta, suurempaa tehokkuutta, parempaa rahapolitiikkaa ja parempaa rahoitusvakautta.
CBDC-järjestelmiin liittyy kuitenkin myös mahdollisia haasteita ja riskejä, ja niiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa on hallittava huolellisesti, jotta niiden mahdolliset hyödyt voidaan maksimoida.
Keskuspankin digirahan (CBDC) uhat ja haitat
Jos CBDC kytketään sosiaalipisteytysjärjestelmään, näemme uhkana sen, että kansalaisten kontrolli lisääntyy ja yksilövapauksia riistetään.
Sosiaalipisteytysjärjestelmä (social credit score) on järjestelmä, jossa henkilön toimintaa arvioidaan tietyn joukon kriteerejä käyttäen, ja henkilölle annetaan sen perusteella pisteitä. Tällaisia järjestelmiä on jo käytössä esimerkiksi Kiinassa, jossa henkilön pisteitä voidaan käyttää erilaisten palvelujen ja etujen saamiseen.
Sosiaalipisteytysjärjestelmä voi arvioida yksilön käyttäytymistä monilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi taloudellisella käyttäytymisellä, sosiaalisilla suhteilla ja moraalisella käyttäytymisellä. Yksilön pisteytys vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa saada tiettyjä palveluita tai etuja, kuten esimerkiksi lainaa tai matkustuslupia.
Keskuspankkien digiraha (CBDC) voisi teoriassa integroida sosiaalipisteytysjärjestelmän, joka perustuisi yksilön käyttäytymiseen digirahan käytössä. Tällainen järjestelmä voisi palkita tai rangaista yksilöitä heidän käyttäytymisensä perusteella, ja siten ohjata ihmisten käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi, jos yksilö käyttää digirahaa vastuullisesti, hän voisi saada korkeamman sosiaalipisteytyksen, joka voisi johtaa etuihin ja alennuksiin.
Vaikka sosiaalipisteytysjärjestelmä voi tarjota joitain etuja, se herättää myös huolta yksityisyyden suojaan liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi järjestelmä voi luoda sosiaalista eriarvoisuutta ja vääristää todellista käyttäytymistä, kun ihmiset yrittävät tavoitella korkeampaa sosiaalipisteytystä. Tämän vuoksi sosiaalipisteytysjärjestelmän ja CBDC:n yhdistäminen voi olla ongelmallista ja sen käyttöönotto vaatii erittäin tarkkaa harkintaa.
Yhteenveto
Jännityksellä jäämme seuraamaan miten Euroopassa ja varsinkin Suomessa etenee keskuspankin digirahaprojekti.
On selvää, että CBDC:stä on monta hyötyä, mutta näemme myös suurena uhkana sen mahdollisen kytköksen sosiaalipisteytysjärjestelmään, yksilönvapausten vähenemiseen ja kontrollin lisääntymiseen.
Siksi on tärkeää, että asiasta keskustellaan avoimesti ja sen käyttömahdollisuuksia tarkastellaan kriittisesti.
